Marrasmatsi.

Pimeää tunnelmaa elävöittääkseni olen kuvannut tämän viestin kaikki kuvat - vessassa! 

Vitoset

Hanskatuksen lopputulos on tässä. Niin mahtava pino, etten ole rappusilta edes vienyt sitä yläkertaan piiloon koska pino vaan on niin kiva. Eikä mitenkään liity siihen, että rappusille nyt vaan on taas kasaantunut ties mitä...

Rait-rait.

Tuorein tulokas sai alkunsa siitä kun nelosparin peukalosilmukat jäivät odottamaan oranssille langalle. Väriyhdistelmä oli niin herkullinen, että se pakotti yhdistämään jämät. Onneks näin, taas on pukille kannettavaa.

Eiffel 65.

Viime viestin roosat lapaset saivat moitteita pitsikuvion keskisilmukan ulkoasusta. Tein toiset siten, että vaihdoin 3->1 kavennuksen toisenlaiseksi. Jep, nyt lapasen pinta aaaal-toooo-ileeeee. Ei hyvä tämäkään, vaikka ulkoisesti ehkä kivammalta näyttää. Kevyt höyrytyskään ei auttanut ja se on outoa se.

Very bad norovirus.

Oi Ahti.

Lokakuu ei jäänyt täysin langattomaksi enkä ole kyllä jaksanut enää yrittääkään. Henkisesti keventää se, että nämä em. langat on hankittu jonkun muun neulojan lankavarastosta ja ajattelen, että sen on täytynyt olla hänelle jonkinlainen helpotus. :) Eli jotain hyvää sentään. Jo markkinoilta poistunutta Louhittaren Luolan Ahtia, joka todnäk jää varastoon pitkäksi aikaa, koska Ahti nyt vaan on Ahti. Lapasvimmassani ehdin kaivata Noroakin, että saisin kokeilla raitalapasia - nyt on sitäkin siis. 

Exploration Station

Marraskuu alkoi mysteerineulonnan parissa. Olen joka vuosi ostanut Westknitsin mysteeriohjeen, mutten vielä kertaakaan saanut työtä puikoille. Perjantaiaamuna aamiaisen sijaan nautiskelin lankalaatikoistani ja etsin sopivaa yhdistelmää. En tiedä, johtuiko aamusta vai jostain muusta, mutta ns. korvamerkityt vyyhdit unohtuivat ja valitsin työhön neljä täysin eri lankaa ja näistä kolmelle jäi nyt orpoja kavereita laatikkoon. Uncommon Threadin Posh Fingeringiä oli ihana kolmen setti ja tästä valitsin yhden. Keltainen Hedgehog Fibersin lanka on ollut pehmovyyhtini ja pahanfiiliksenkarkottaja. Pinkki lanka on oikeasti siskon lanka ja sille olis kans kiva kaveri olemassa samaa laatua. Roosahtavan harmaa vyyhti on todettu jo aiemmin "mummun pitsihuiviksi." Millai täs nyt näin kävi?! Todella outo valinta ja ehdin tätä jo harmitellakin ennen kuin Kaj Kunnas TTK:ssa lausui, että enemmän ihminen katuu niitä päätöksiä, joita ei tee ennemmin kuin niitä, joita tekee. 

Aamen ja jatkoin ykkösvihjeen loppuun. 

Maailma tarvitsee lisää nipsuja.

Kuun vaihteessa on myös opiskeltu jotain uutta. Työkaverin innostus tarttui ja ilmoittauduin nipsukukkarokurssille. Lähtökohtani kurssille oli se, että täst ei tul mittään ja suttua ja sekundaa tulee ja vielä perään valmis epäonnistuminen. Tiesin, että ompelukoneen kanssa pärjään, mutta tuo nipsun kiinnitys...

Epäluulot on tehty voitettaviksi. Opettaja oli mainio. Liiman valinnalla on väliä. Onnistuminen maistui ehkä entistä paremmalta kun niinkin pohjalta lähdettiin. Ensi kerralla esittelen kyyläpussukan. :)

Lokakuun numerot tähän loppuun - ei nyt ihan toivotonta, mutta haastetta piisaa.

Häipyneet grammat: neulottu 390, lahjoitettu/myyty 500

Lisääntyneet grammat: 750