3/22/2013

Täsä mä taas ole

Eilisaamu oli outo. Pienempi heräsin normaalisti tuntia ennen kuin piti ja isompikin kipitti alakertaan merkillisen aikaisin. Normaalia aamukitinää ei kuulunut - syynä se, että istuimme heti 6:30 tärkeän askarteluprojektin ääreen. Töitä oli pohjustettu jo aiemmin, mutta viimeisteltävää riitti. Harvoin on ollut näin rauhallista aamua. Ruokapöydälle oli illalla levitetty mun kutsuaskarteluprojekti ja koska pöytä vielä aamullakin oli tätä projektia täynnä, oli helppo jatkaa hääräämistä.

Ommea!

Meidän arkiaamuja rytmittää Pikku Kakkosen Neppajymykerho. Askartelujaksot on ihan suosikkeja ja voi sitä selittämisen määrää kun yritän välillä ymmärtää illalla, että mitä siinä aamulla on askarreltu. Jotain tän suuntaista siinä on tällä viikolla tehty - multa pyydettiin kuviosaksia ja lankaa ja liimaa ja helmiä. "Mää kyl tiedän, missä ne kaikki kartongit on." Isompi teki synttärikortin, johon kirjoitti "OMMEA" ja kysyi sen jälkeen, että haittaako, jos tuli M eikä N. Vastasin, ettei tietenkään haittaa ja hän totesi, että nyt ainakin K näkee että kui hianon ämmän mää osaan tehdä. Aivan.


Mih mun loput tallat on? Täht puuttuu vielä.

Edellisiltana liimattiin nämä langat alustaansa, mutta loput työt tehtiin siis eilen aamulla ennen seitsemää. Tätä hommaa (askartelua siis) en ole ennen kokeillut näin aikaisin, mutta ehkä pitäisi ottaa tavaksi! Ei tullu kiire, kenekään hermot eivät kiristyneet ja kääpiöt lähtivät intoa puhkuen uuteen päivään. Aikaiset aamut ovat toistaiseksi olleet mun "valtakuntaa", ainoa hetki päivästä kun saan olla itseni ja vain itseni kanssa. Vaikka mä pienellä unella pärjäänkin, niin ennen viittä herääminen alkaa kumminkin jo vähän olla siinä ja siinä..no, jospa pienet tänä aamuna malttaisivat nukkua pidempään.


Blue and yellow.

Mun koko nuoruuteni oli täynnä tätä jäähallia ja joukkuetta. Kävin vuosikaudet katsomassa jokaikisen pelin ja muistan kun vuosikausiin ensimmäinen peli jäi väliin ylioppilaskirjoitusten alla kun kuulemma piti opiskella. Pelien vuoksi reissattiin ympäri Suomen tai taisi ne Suomen rajatkin tämmösen touhun takia ylittyä. Ja voitto eilen, jippiiii.

Neulerintamalla on ollut valtavaa edistystä, mutta nyt mää haluan kuvata noi huivit mallin kera. Tätä tilaisuutta odotellessa, mutta Esjan on siis valmis (ja valtava!) ja neuletakin toinen hihakin näyttää jo tosi hyvältä. Maltoin olla alottamatta uutta työtä, mutta nyt ei ole yhtään keskeneräistä huivia ja se on harvinainen tilanne. Meillä piti tänään olla ompeluseurat ja odottelin, että pääsen siitä tilaisuudesta pienen kirjoituksen tekemään. Harmilloisista sattumuksista johtuen, emme ehkä pääsekään tänään kokoontumaan, joten sitä esittelyä saa ja kannattaa siis odottaa. Ompeluseuran väelle tiedoksi, että anonyymius turvataan! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätit merkin itsestäsi. :)